Social night

Niin ja Emppu nappasi kuvatuksen, kiitos! :)

Katkaravustuin siis Yyterissä. Pienestä hehkusta huolimatta oli kova hinku jonnekkin poikkeemaan viel illalla. Rimpauttelin pari kaveria läpi ja kolme lupautui johonkin ajantappo-meininkiin.

Sen verran olin parin viime päivän huhkimisen uuvuttama, että Tarun seurassa laituribaarissa pistäytyminen kuulosti parhaalta suunnitelmata - hänelkää ei ollu kauheeta hinkua huinata sen kauemmin, sillä huominen aamuvuoro vaani muutamien tuntien päässä. Niimpä lähdettiin kohti kiikkuvaa terassia.

Kun saavuttiin paikalle, huomattii, että siel oli joku bändi soittamassa. Kuulemma jotain Hurricanesin covereita. Remuahan he eivät osanneet paikata ja fiilis vähän uupui. (Olin muuten nähny saman orkesterin pari viikkoo takaperin Walsussa.)

Walter's kutsui. Yhden päärynäsiiderin (Tarun tilaus) ja iloliemettömän mansikka-pirtelön (suosittelen!) jälkeen lähdettiin hakemaan Emppua.

Empun kanssa ängettiin sinne täyteen ravinteliin kuunteleen keskiverto-rockia ja voin kertoa, että huh huh sitä menoa; Keski-iän molemmin puolin kiikkuvia kännisiä ihmisiä varustettuna lievällä ylimielisellä asenteella. Yksikin nainen heitti "iskurempliikiks": "Mä oon juonu vähän viinaa, mutta...." Moro!

Ronjan kävin sitte noutamassa ja heitin Emppusen kotia. Suuntana latotanssit vanhalla mielisairaalalla. Tiedän, kuulostaa lupaavalta. :D Koska olin ovela, olin varustautunu kameralaukulla (oli siellä täyte-kin :D) ja lampsin sisään muitta mutkitta 12€ säästäen. Sosiaalisuus alkoi; Mentiin Ronjan kanssa juttelemaan, yllätys, yllätys VIROLAISELLE! Ihmeellistä, että mitä etelämpään Euroopan mannerta siirrytään, sitä sosiaalisemmaks meno menee. Mutta hän. Kielimuuri ei ollu suuri este, sillä hän ymmärsi kyl kaiken mitä puhuttiin, mutta ihmetteli kovasti miksi ventovieraat tulee jutteleen. Mitäs ryhtyy tansseihin järkkäriksi, jos ei kestä jutustelua! Olen kai vain väärästä kulttuurista.



Kansainvälisyys huipentuu; Huomattiin, että torilla norkoili kaks tummaihosta jätkää. Ronja muisti ne jostain ja itsekkin tiesin heidän käyvän samaa opinahjoo mun kanssa.Menimme juttusille. Nämä herrat olivat kotoisin Somaliasta ja huomasi, että jos aavan meren tuolla puolen, Virossa, on hiljaista porukkaa, niin aavamman (väli)meren tuolla puolen onkin sitten jo sosiaalisempaa. Oli kerranki mukava höpöttää suomi-englantia ja kuunnella kummaa pöptystä poistumatta maasta niiden jutellessa keskenään omalla äidinkielellään. :)

Kaiken kaikkiaan raskas, mutta kulttuuririkas päivä. Näitä lisää! Kunhan ihmiset ei vaan olis niin suppeita kuten täällä Finlandin päässä. Nyt maate, öitä! :)