Uutta, vanhaa ja nostalgiaa

Tein tänään varmaan satasen ennätyksen, ku tajusin 17:01, et bussi starttaa kohti kotia tasan 4 min kuluttua. Pomonkin kirittämänä lähdin juokseen viimestä päivää kohti asemaa. Kuinka keskellä kesää voi olla samallainen olo keuhkoissa ku olis hiihtäny 5h putkeen -20 asteen pakkasessa?! No suurellisten urheilusuoritusteni jälkee mä olin vihdoin kotona ja ikuistin rakkaan uuden-vanhan polkupyöräni. Mummeli kerto viikonloppuna, et se menopeli täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia kuuden vuosikymmenen muodossa! Ihana pyörävanhus. :)

Ihanaa vanhaa ja kulunutta :) Sitten seuraava osa: uutuus (juoksuennätyksen lisäksi) oli Classicin kinuskijäätelö-puikko, jota maistettii siskon kans laituribaarisa ekaa kertaa ikiänä, noms! Suosittelen. :)

Lisäks bongasin tänää pari ihanaa vanhaa Volkkaria:

Tätä punaista -64 vuoden yksilöä mä vähän kaavailin ittelleni kesäautoks. Kukahan siitä rahotuksesta vastaa... "Miljardööri-iskä" kaiketi? Oli se tänäänki törsänny 500€:n edestä pyöräreissu tarvikkeita. Kuka hullu lähtee sotkeen Alppien yli POLKUPYÖRÄLLÄ ja viettään viel rantalomaa KUN (muka) jää aikaa. Kaikki tuohan mahdutetaan kolmeen viikkoon. Kadehdin kyllä vähän, sillä mahtavat maisemat jää multa ikuistamatta. :(

Toinen söpistys oli parkkeerattu Pyhän Olavin kirkon pihaan. Ihan kiva kulkupeli tuokin. :)

Erityisen nostalgisen tästä päivästä teki sen, et vuokrasin hetken mielijohteesta skootterin! Pöristelen nyt sitten taas sillä maailmanlopunvempeleellä pitkin poikin ja koitan olla kiilaamatta kanssaliikkujia, jotta useimman autoilijan verenpaineet pysyis mahdollisimman normaaleina. :D

Oli taas ihana ilta piipahtaa terassilla, tällä kertaa sisterssin seurassa. Seura loistavaa ja uusi lempijäätelö löydetty. Ei paha. :) Onneksi luvassa on taas lämpimiä ilmoja ja varmasti tulee taas poikettua ja eri kokoonpanoja testattua.

Meikä ruinas viel ton ihanan potta-kypärän lainaksi. Eihän sitä muuten porhalleta tyylikkäänä. Ompa mua Deppie Callahaniksikin joskus noi arskat + aivosuoja kutsuttu! :D

Mökki-päivä

Lähdettiin paikallisten sadekuurojen uhalla kohti mökkiä, Ylistenjärvelle. Mummo ja Vaari tuli kanssa piristämään juhannuksellista perhe-sekamelskaa saunan ja ruuan merkeissä. Itse en vaivautunut tälläytymään kuvauskuntoon, mutta piristän teitiä nyt sitten parilla mökki-kuvalla, kerta sain kameran raahattua sateen ja hyttysten keskelle. :)

Tää meidän mökki-hökkeli on ollu samasta vuodesta pystyssä kuin minäkin -tosin on tää kauemmin osannu seistä... Olemme siis molemmat -91 lapsukaisia. BTW: en muuten napannu yhtään kuvaa itse mökistä :D

Milja tässä on vähän tätä sun "kukkakuvat á la Milj@"-kastia. No mut kukkaisia on erikiva kuvat, pidän. En tosin omista kunnon macro-putkea
-saatte tyytyä vähän sumeempiin kuviin avarasta luonnostamme.

Tässä tää mun favoritti. Mummo sanoo: "Mitä ihmeen rikkaruohoja sä oot kuvannu?!
...oho, ne onkin salaatteja, älä vaan Tellervolle (=puutarhuri-mummo) kerro!" :D
Ps. ja nams, ne on hyviä! Varsinki tollee sadepisaroilla höystettynä.. :P

Eilisistä tansseista (hups, se kuva jäi!) viel sen verran, että oli mahtava kerta ja kerrankin fiilis kohdillaan. Tän viikon Särkkä ei vetäny läheskään vertoja tälle! Väkikin koostui mukavasti tanssijoista, kanavaanareista ja juhannushörhöistä sopivassa suhteessa. Itse parketin puolella saattoi välillä tuskastua, ku ei nää "tanssin kerran kesässä ja juhannuksena"-muukalaiset oikein osanneet sovittaa askeleitansa pois törmäysvyöhykkeeltä. Kyl tuli jalat välillä niin kipeäksi, ku joku oikein survasee korolla. Pahimmilta kuitenkin vältyttiin.

Romantiikkaakin pursusi iltamme. Mähä olin liikenteessä kahden pariskunnan keralla ja sain katsella kun tää nuorempi kaksikko istui sylikkäin rantakivellä nauttien päärynälimsaa. Äitin neuvoja, "No sithän sä voit valita sieltä itelles", mielessä pitäen katsastin terassin ja parketin suht nopeasti. Tulos semi, ei mitään pahaa, muttei kyllä roihahtavaakaan. Kyllä mä sit hetkellisesti pääsin kainalostakin käsin tuijottamaan top5 tän kesän upeinta näkymää; Valasrannan ihana "merinäköala" höystettynä auringonlaskun punertavalla pigmentillä ja kokolla, oih! ♥

Kaikin puolin hyvänmielen ilta. Kiitos kaikille osallistuneille! :)

Juhannuksia!

Nyt taas vietetään sitä keskikesän juhlaa ja huomenna lasketaan kuinka monta kännistä kalaa todella otti evät alleen ja joutui veden nielemäksi. Itse vietän juhannukseni Valasrannassa muutaman ystävän seurassa (eksyy sinne kaverin porukatkin - pitänee siis rajoittaa vähän, sillä äitien juortukerho voi vaikka kokoontua :D) Finlandersin ja Mikael Konttisen tahdissa.

Vaatekriisin takia, mun pitää varmaankin tästä pian kalppia syömään ja sitten ahtautua johonkin kolttuun! :D Nyt tekee mielli pukee vähän jotain juhlavampaa, kun kerta jussia juhlitaan. Voin sitten vaikka kuvata olemukseni (mikäli jää aikaa) ennen kun auto ... siis Foordi tulee noutamaan. -Fordhan ei tunnetusti ole saanu nimitystä "auto". :D

Hyvät juhannukset kaikille, älkää toheloiko! :)

Eka työpäivä

Elikkäs ensimmäinen virallinen raatopäivä oli tänään. Auto vesiliirrossa surrasin aamulla kohti Huittista, matkaa noin 25:n kilometrin verran. Mun tehtäviini kuului purkaa tavaraa hyllyyn, sekotella maaleja ja olla pomon juoksupoikana. Suurin osa ajasta valui kuitenkin vain pyöriskellessä, hyöriskellessä ympäri putiikkia - niinku kuulemma olikin tarkoitus. Opin jopa sävyttämään maalia Tikkurilan koneella! :) Paria asiakastakin sain palvella, saaden vain typerän olon, ku joutuu heti huikkamaan toiselle myyjälle mikä minkäkin maalinkrapsuttimen ja purnukan hinta ja olinpaikka on.

Armas univormuni. Haa, olen PANU-tyttö! :D

Eniten mua tässä päivässä otti päähän se, etten oikein voinu tehdä mitään... Sellanen toimettomuus, ku joudut vaan seisoon paikallas ja hymyileen, huoh. Toivottavasti sitä huomenna jo vähän enemmän osaisi. Ja kyllä mua peloteltiinki, että pari ekaa viikkoo menee siihen, että opin talon tavoille ja kunkin tavaran paikan ja käyttötarkoituksen. Kyllä toisten myyjien ammattitaitokin pisti ärsyttämään, itse kun hädin tuskin tiesit, että C-pohjaista maalia ei voida käyttää sävyttämättömänä. Noo, opin sentään tänkin päivän aikana hurjasti uutta. Merppa ennusti, että olen kesän lopussa oikea pro! Voin palata kouluun ja saada kamalan pätijän maineen. :D

Päivän kohokohta oli se, kun liikkeessä asioitsi kolmen ihmisen poppoo. Juur olin kanniskellu 18 litrasia pöniköitä ristiin rastiin ja sitten tulee haba jätkä, joka "teeskentelee" sen pikkusen tölkin painavan tonneja. Kaiken sen niitten räpeltämisen lopuks se iski mulle silmää. Kyllä jaksoin taas muutaman tunnin hymyillä! :) Asiakkaat osaa piristää - tai imee loputki energian rippeet (niitäkin varmaan viel tulee).

Nyt on aika mennä syömään kanasalaatin loppu, jonka purkitin pizzeriassa ruokiksella. En millään jaksanu syödä sitä 6€:n rehu-kana-kasaa! Hyvä välipala ja sitten Särkkä valmistautumisineen kutsuu, let's dance! ;)

Töitä vihdoinkin!

Mä olin tänään työhaastattelussa. Perjantaina sovittiin tulevan työantajan kanssa puhelinlinjojen välityksellä, että tiistaina aamupäivällä voisin mennä näyttämään naamani. Kuulemma sekin oli pelkkä mudollisuus ku olin saanu jo niin hyvät suositukset, kiitokset siitä kuuluvat Annelle. :)

Tänään siis suunnisin maakunnan rajojen ulkopuolelle, kohti Latamaa. Löydettyäni pomon, alkoi työhaastattelu = mentiin takahuoneeseen juomaan kahvia. :D Oli todella rento ja mukava fiilis koko toimituksen ajan ja hommat alkaa huomenna 9:00. Että osaan olla innoissani töistä! :)

Infoan sitten huomenna miten meni ja ikuistan itteni työvetimissä, moikka! :)

Sadepäivä-Shoppailua.

Loppuihan ne helteet, tosin muutaman päivän myöhässä. Onneksi Pekka Pouta oli erehtynyt parilla vuorokaudella, että saatiin nauttia viel parit lämpimät iltapäivät. :) Nyt sitten alko sateet, synkkyys ja ihana sateen tuoksu. Mieltä piristää kummasti vierailu kangaskaupassa. Oon lähestulkoon vaki-asiakas.

Samalla reissulla kävin maksamassa kirjastossa myös velat - ja äidin velat. :D Lainattiin myös sisterin kans pari lehvaa. Itselleni mukaan tarttui Boys Don't Cry, Kolmistaan, Petteri Summasen tähdittämä Blackout, 9 Kuukauta ja Rosemaryn Painajainen. Kai tällä kattauksella on kauhua, komediaa ja suhdekoukeroita tiedossa... ainakin nimien perusteella .:D Mainitsen sitte, jos joku näistä on katsomisen arvoinen. Sadesäät saavat puolestani jatkua :)

Xsyli-holistin pakolliset.

Kangaskaupasta haalin ittelleni turkoosia pellavakangasta, jonka hinnasta osasin ovelasti viel tinkiäkin pari €/m. Siitä reilusta kahden metrin suikaleesta olis tarkotus tehdä verhot ja pari koristetyynyä. Turkoosi ei ole ehkä se ihan ensimmäinen mun värivalinnoissa, mutta jotenkin nyt oon niin hurahtanut siihen. :) Inspiraation mä oikeestaan sain turkoosista mariskoolista ja KappAhlista löytämästäni turkoosista korusta, noms.

Näistä inspiroiduin. :)

Kangaskaupan jälkeen piipahdettiin viel Superissa (kolmen koon Super Marketissa. Bussilipussakin lukee Superi ku hyppää siitä pysäkiltä kyytiin :D) ja mun parturi sattui olemaan samaan aikaan paikalla. Pelästyin oikein, ku hän tulee takavasemmalta ja tokasee "päivää rouva, sullaki pitkät hiukset!" Ihmettelin, että mikä ihmeen rouva ja mulla kuulemma oli nii "arvokkaat" vaatteet, ettei voinu olla sanomatta - vat tö fak? :D Hän ei vissiin ollu mu pitennyksillä koskaan ennen nähny...

Ajattelin, että tänään vois taivaalta tipahtelevien vesipisaroiden kunniaksi asentaa koneelleen Sims 3:n takasin. Jouduin alustaan koneeni jokunen aika sitten, ku haitta-asteeltaan "vaaralliseksi" luonnehdittuja infektioita löyty reilut 130, hups :D Nyt on torjunnat kunnossa ja kova hinku päästä uppoutumaan taas simien maailmaan rakennellen ja sisustellen kivoja luomuksia.

Nyt alan sen asennuksen kimppuun. Toivon, ettei mun (tällä kertaa) tarvi ottaa koulumme tietokone speciaalin yhteyttä, ku en osaa jotain häikkää keskenäni korjata. Kiitos Sipi kuitenkin viimeisestä ohjastuksesta puhelimen välityksellä! Kyllä nörttejä tarvitaan! :)

Social night

Niin ja Emppu nappasi kuvatuksen, kiitos! :)

Katkaravustuin siis Yyterissä. Pienestä hehkusta huolimatta oli kova hinku jonnekkin poikkeemaan viel illalla. Rimpauttelin pari kaveria läpi ja kolme lupautui johonkin ajantappo-meininkiin.

Sen verran olin parin viime päivän huhkimisen uuvuttama, että Tarun seurassa laituribaarissa pistäytyminen kuulosti parhaalta suunnitelmata - hänelkää ei ollu kauheeta hinkua huinata sen kauemmin, sillä huominen aamuvuoro vaani muutamien tuntien päässä. Niimpä lähdettiin kohti kiikkuvaa terassia.

Kun saavuttiin paikalle, huomattii, että siel oli joku bändi soittamassa. Kuulemma jotain Hurricanesin covereita. Remuahan he eivät osanneet paikata ja fiilis vähän uupui. (Olin muuten nähny saman orkesterin pari viikkoo takaperin Walsussa.)

Walter's kutsui. Yhden päärynäsiiderin (Tarun tilaus) ja iloliemettömän mansikka-pirtelön (suosittelen!) jälkeen lähdettiin hakemaan Emppua.

Empun kanssa ängettiin sinne täyteen ravinteliin kuunteleen keskiverto-rockia ja voin kertoa, että huh huh sitä menoa; Keski-iän molemmin puolin kiikkuvia kännisiä ihmisiä varustettuna lievällä ylimielisellä asenteella. Yksikin nainen heitti "iskurempliikiks": "Mä oon juonu vähän viinaa, mutta...." Moro!

Ronjan kävin sitte noutamassa ja heitin Emppusen kotia. Suuntana latotanssit vanhalla mielisairaalalla. Tiedän, kuulostaa lupaavalta. :D Koska olin ovela, olin varustautunu kameralaukulla (oli siellä täyte-kin :D) ja lampsin sisään muitta mutkitta 12€ säästäen. Sosiaalisuus alkoi; Mentiin Ronjan kanssa juttelemaan, yllätys, yllätys VIROLAISELLE! Ihmeellistä, että mitä etelämpään Euroopan mannerta siirrytään, sitä sosiaalisemmaks meno menee. Mutta hän. Kielimuuri ei ollu suuri este, sillä hän ymmärsi kyl kaiken mitä puhuttiin, mutta ihmetteli kovasti miksi ventovieraat tulee jutteleen. Mitäs ryhtyy tansseihin järkkäriksi, jos ei kestä jutustelua! Olen kai vain väärästä kulttuurista.



Kansainvälisyys huipentuu; Huomattiin, että torilla norkoili kaks tummaihosta jätkää. Ronja muisti ne jostain ja itsekkin tiesin heidän käyvän samaa opinahjoo mun kanssa.Menimme juttusille. Nämä herrat olivat kotoisin Somaliasta ja huomasi, että jos aavan meren tuolla puolen, Virossa, on hiljaista porukkaa, niin aavamman (väli)meren tuolla puolen onkin sitten jo sosiaalisempaa. Oli kerranki mukava höpöttää suomi-englantia ja kuunnella kummaa pöptystä poistumatta maasta niiden jutellessa keskenään omalla äidinkielellään. :)

Kaiken kaikkiaan raskas, mutta kulttuuririkas päivä. Näitä lisää! Kunhan ihmiset ei vaan olis niin suppeita kuten täällä Finlandin päässä. Nyt maate, öitä! :)

Yyteri-päivä

Aamulla (10 aikoihin) ohjasin Toyota Von Yaris De Kreivin Indyn pihaan ja matka alkoi. Poikettiin Kodin Terraan katsastaan, josko mä olisin löytäny sieltä jotakin sisustukseen sopivaa ostettavaa, mutta pihalle käveltiin tyhin käsin. Viereisestä ässästä ostettiin terveelliset eväät -viinirypäleitä ja ananas-Jaffaa (+Filippiinos-keksejä, Tucceja ja muumipatukat). Seurasimme "Yyterin sannat"-kylttejä ja löydettiin pian ittemme tosta kukkulalta. Ah, mikä auringonpaiste ja suolainen tuuli!

Saavuimme siis rannalle-sannalle joskus 12 jälkeen ja armoton auringonpalvonta saattoi alkaa. Me laiskoina leiriydyttiin suht lähelle siitä, mistä tultiinkin. Dyynejen huipulle ei alettu edes kapuamaan, sillä mun remppa-jaloilla siitä tuskin olisi tullu mitään. :D Taidettiin kumpikin nukahtaa jossakin vaiheessa, koska vietettiin Suomen rantarysässä reilut neljä tuntia. UVA-torjuntavahat jäi levittämättä pintaan ja siitä seurasi tietenkin ihon lievä punoitus. Mun järkevä vetoni oli laittaa ton malliset bikinit, ku vanhat rajat oli halter-neckin jäljiltä. Auts, niitä palamia neliöitä tossa rintakessä!

Satuttiin Indyn kanssa kuulemaan mielenkiintonen kommentti siinä torkkumisemme lomassa. Muutama pikkulapsi leikki siinä vieressä ja kaivelun tiimellyksessä eräs niistä huutaa: "Jeesuksen risti! Me löydettiin se!!!" Kyllä ne jostain hiilihapoistakin analysoi: "Ne meni myttyyn ja muuttu läpinäkyviks." Oliko muksujen limu mahtanu vähän väljähtää kuumuudessa?

Asiasta saappaaseen; Meillä oli luultavasti koko Yyterin komein kylmälaukku! Iänikuinen Jäätelö-auto-laukku sai katseita osakseen - ja syystä!

Kehiteltiin myös mahtavia iskurempliikkejä. Tässä julkasukelposimmat yksilöt;

"Olisinko mä sun hylje?"

"Mitä, jos mä olisin valas ja sä sen omistaja?"

Minä olen norppa ja aion uida Geilandiaan asti!

Asiaan! Tulomatkalla poikettiin viel Brrismassa. Löysin mahtavan hajuveden, mutten sitten katsonu mikä tuoksuvesipurkki se oli, mitä tohon kohtaan suihkuttelin. :/ Loikkasin viel Indyn uuteen uima-altaaseen ja korkkasin oman tänkesäsen uima-allas-neitsyyteni.

Hyvin oli lämmintä vettä, sanoisin jopa, että meri vei voiton kaikessa suolaisuudessan. Uitiin jopa golf-virrassa - lämmin aalto ja samalla satuttiin näkeen pohjassa golf-pallo. :D Mikä muukaan se olis ollu?

Siinä on kesän tavarat! Tarkoituksena siis esitellä uutta hankintaani, tota gebardimyssyä. Hetken mielijohde-ostokset on mun mieleeni. Bongasin meinaan ton päähineen kassajonosta KappAhl:n tuskanhikipisaroita nostattavassa kassajonossa ja se tarttui sitten mukaan. Sopii hyvin mun ja Tarun tän kesän "puma-nainen"-teemaan. :D Älkää pelästykö!



Ps. pahoittelen kännykkä-laatua! Järjestelmällinen kamerani ei saanut matkalippua varastettavuutensa ja painavuutensa takia. :D

Remontti, final part

Tänään se on ohi! Viime postauksessa tää huone oli lattiaa vailla. Voi kuulkaa, kun olisitte nähneet sen näyn kun raijaan sitä rullalle käärittyä PAINAVAA mattoa varastosta kohti päämäärää ja kauhee ähellys vaan kuuluu!

Joku virkaintonen ammattilainen voi jättää kommenttinsa sanomatta tästä asennustavasta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, lattia paikallaa, minä iloinen. Tän jälkeen olikin sitten aika lähtee suihkun kautta sisustustarvikeostoksielle, määränpäänä Nokian Citymarket. Olin meinaa joskus bongannu sieltä alennuksella valkosia nukkakarvamattoja ja Yariksen (rautakaupan myyjien ilme olis ollu näkemis arvoinen kun ne raahasi kaksitaan sitä lattiarullaa pihalle ja oikein pysähty: "jaa tohon autoon?!" :D) nokka kääntyi kohti kaupunkimarkettia.

Pikkuhiljaa aloin kantaan tavaroita sisälle. Tässä otoksessa näkyy hyvin myös toi  valkonen matto, jonka halkasija on 90cm. Toinen on sitten metrinen.

Vähän jäi lopputulos harmittamaan, ku noi vuodat vähän kutistu kuivuttuaan, mikä jätti jälkeensä millisiä lattiasta kattoon meneviä raitoja. (Nyt ku istuksin sängyllä toi musta valo ainoostaan päällä, ni ei niitä onneksi nyt havaitse pahemmin)

Noi mustat roippeet, mitä mulle on kerääntyny aikojen saatossa tuo ihan mukavaa särmää tänne huoneeseen. :) Hyvä kun saa niilleekkin taas käyttöä, kun vanhaan huoneeseen ne oli turhan raisunhuiskeiset. Pähkin viel, että raahaisinko tosta hyllystä pitennetyn version viellä tohon rinnalle... Mielipiteenne?

Nää matot mä askartelin itse. Ostin 140 x 200 cm maton ja leikkelin siitö hienosti
 kaksi pyörylää. Tuli kyllä paljon halvemmaksi, koska 120 cm halkaisijaltaa oleva
 matto olis maksanu 69€, mutta mä pulitin koko lystistäni 89€ ja saa sisko viel
 pikkusen maton niistä rääppeistä, mitä siitä neliöstä alunperin jäi.

Noi kehykset (lukuunottamati tota alempaa valkosta, jonka hinta oli 2,99€ -täysin olematon jo
 valmiiksi) mä löysin Vapaa Valinnan alennuksesta. Jotain detaljikuviakin olis voinu niistä räpsiä,
 mutta en oo avannutkaa niitä viel muoveista, joten se siirtyy tuonnemmas. Peilin mä sain
 kaverin varastosta veloituksetta, kiitos Airi ja Heikki! :)

"Jälkeen"-otoksia ei vielä heru, koska täällä on kaikki tekstiilikki niin puolitiessään, ettei tee hyvää mun tulevalle uralleni julkasta niitä :D Huomenna olis tarkotus poiketa jossain krääsäkaupassa ja haalia jotakin väriä tänne. Tarkotuksella valkkasin tänne neutraalit sävyt, että sitten huoneen ilmettä voi muuttaa ihan totaalisesti pelkillä tekstiileillä, kun väriä ei ole ennestään.

Huomenna olis tarkotus ottaa palkka tästä ahertamisesta ja lähtee Pilvin kanssa koko päiväksi Yyteriin rusketusraidoittumaan ja makaamaan kuumalla hiekalla. Katkarapuudun taatusti, sillä aurinkorasvat ei kuulu mun top-listoille. No mutta nyt haalitaan jokanen pigmentti iholle, mikä vaan liikenee, pian on taas viileempi..

Nyt mä aattelin sulkea läpän ja oikaista rasiintuneen selkäni tänne ihanaan liisterin hajuiseen uuteen huoneeseeni, hejssan! :)

Remontti, osa 2

Uskokaa tai älkää: nyt ei satu raajoihin enää niin paljoa! Eilen siis oli hieman vaikeuksia päästä sängystä ylös, mutta pienen aamukankeuden jälkee pysty jo vähän liikkumaa ilman, et näyttäis rautakangelta... Vammalan Värisilmästä siis haettiin tapetit, liiseterit ja lattia. Valkkasin sellaisen suht tumman puujäljitelmä muovimaton. Oon sen edellisessä huoneessani hyväksi todennu ja päätin ottaa uuteenikin samammoisen. Tosin sitä samaa tummuutta ei ollu enää saatavilla, ku joku pieni suiru.

Tässä tää mun "makuuhuoneeni".

Ja sitten takaisin operaatioon:

Tapetit: Tolle kaappiseinälle tulee tehostetapetiks toi vaalee kukallinen ja
sitten lopuille liisteröidään noi beiget. Oi, kuinka kiitänkään siitä,
 että sentään toi vaalee oli Non woven-tapetti!

Taiteiltuani tapetointipöydän pystyyn alko tapetointi, joka oli hirveetä ja hankalaa puuhaa tän kuumuuden takia. Se liisteri kerkes kuivumaan ihan heti ja en ole ollenka tyytyväinen lopputulokseen. No  ehkei niitä sitten huomaa, ku huoneesee tulee viel se uus lattia ja kaikki roinat saadaan päk.

Mulla oli käytössä tollasta neiti-liisteriä :D Tarukin ihmetteli miksi
se on ton väristä, ku kävi katsastamassa mua ja projektia.

Niiden ruhtinaallisen kolmen kerroksen alta paljastui pieni yllätys: Yks sähkörasia (vai millä nimellä ikinä kutsutaankaan). Olin ihan ihmeissäni ja päätin testata, toimiiko toi härveli. Tilassa on aina ollu ihan liian vähän pistorasioita ja toihan löytö oli oikea lottovoitto! Mä soitin sähkömiehelle ja se sitten käski koittaa jotain lamppua kiinni siihen pistorasiaan ja katsoo syttyykö. Kielsi kuitenki katsomasta lamppua, ku napasauttaa sen päälle, ettei se vaan räjähdä suoraa silmille, hyy pelottavaa. Voi sitä riemua, kun se toimi. :D

Ja tässä viel eilisen aikaansaannos - tän päivän lähtötilanne.

Raatamisen jälkeen teinki sitten taas kunnon ekstempore-vedon: Oltiin sovittu Tarun kanssa, et haen sen puol 8 kotoonsa ja mennään Särkkään (Huoh Särkkä on tanssilava Punkalaitumella, ei Särkänniemi Mansesterissa!) tanssahtelemaan. Kantelin tapettipöytää juuriki varastoon takasin, kun satuin katsastaab kelloa: 19:30. Gulp! Nopeesti vaan koulin hameen, meikit ja hiustarpeet + uikkarit ja pyyheen mukaan ja keittiön kautta (eväät: leipäpussin loppu, jonne heitin pari juuston palaa, omena, banaani ja jääteen loppu) kaahasin remppavaatteineni Tarua noutamaan. 

Ajettiin Särkän viereiselle uimarannalle, pulahdin sinne peseen suurimmat liisterit itsestäni ja Tarun ajaessa takasi Särkän parkkipaikalle, onnistuin jo vaihtaan vaatteetkin. Lukittauduin ehkä 5min ajaks vessaan ja olin valmis illan rientoihin. Koittakaapa sama!

Itse tanssit oli piristys. Vaikkakin väkee oli kehnonlaisesti, pääsi silti tanssimaan (tutut, missä olitte?) ja tutustuttiimpa pariin uuteenkin immeiseen. Oli  taas puma-naiset vaihdissa, ku viimeset hitaat tanssimme -93 ja -95 syntyneitten kanssa!! :D Kamalaa! Pulahdin jopa uimaanki viel alusvaatteet päällä, kun tuli niin hirmuisen kuuma tanssiessa. Ihanan virkistävää ja mukava oli ilta muutenki, kiitos niille vähälle, jotka mukana olitte! :)