Viimeisiä viedään

Niinkuin jo aikasemmin kerroin, meidän perheessä eletään jännittäviä aikoja. Uuden perheenjäsenen laskettu aika on 5.3. ja tänään rv38+6. Vauva voi siis hätyyttää meidät synnytyslaitokselle hetkellä millä hyvänsä. Olisin tämän tiellä olevan eturepun kanssa jo niin kypsä lähtemään jakautumaan! :D

Raskaustouhu ei ole miteenkään uutta, sillä esikoisen syntymästä on 2v 3kk aikaa ja kaikki loppuraskauden tukaluudet vielä "tuoreena" muistissa. Viime yönä oli jo hiukan erilainen olotila verrattuna muihin öihin ja ajattelin masukuvien jakamisen olevan kohdillaan, kun vielä yhtenä palasena ollaan.

Raskaus on sujunut taas kadehdittavan helposti, sillä oon koko aikana oksentanu kerran ja suurimmilta hormonimyrskyiltäkin on vältytty (tai läheiset on välttyny). Alhaisen hemoglobiinin takia alkuraskaudessa olin kylläkin aikas väsynyt ja voimaton ja leikkipuistoon lähtö loppukesän helteiden keskellä oli päivän suuri saavutus :D Huonoa omatuntoa potien olen turvautunut varmaan turhankin usein Muumilaakson Tarinoiden voimaan.

Väsymyksen täyteisestä alusta selvittyä edessä oli isohkoja muutoksia. Häät ja muutto Tampereelle 300km:n päästä. Taas oli uusi ympäristö ja totuttautuminen. Asiaa ei pahemmin helpottanut se, että uusi asuntomme on kerrostalon kolmannessa kerroksessa, eikä talossa ole hissiä. Mahan kasvaessa rappuset käy täydestä jumpasta!! Esikoinenkaan ei aina suostu suosiolla itse kapuamaan portaita ylös, joten monesti oon varmaan näyttäny kulkukauppiaalta laukku, poika ja kauppakassit käsissä portaita taapertaessani :D

 Pieni mies ja uudet kuviot on saanu melkein jopa unohtamaan olevani raskaana. Supistukset ja pienet potkut on kyllä rv17 asti muistutelleet, että kannan pientä salamatkustajaa kaiken aikaa mukanani. Nykyään kyllä masu on jo niin iso, ettei sitä enää niin vain unohda. Pyykkäsin pienet vauvanvaatteet jo kuukausi sitten, jotta saisi vähän jotain konkreettista. Hoitopöytä ja kehtokin on tuotu meidän makkariin, joten perheenlisäys tuntuu jo ihan todelta.

Kuitenkin, mitä lähemmäksi laskettua aikaa tullaa, sitä hitaammin aika matelee. Mitä pulleemmaksi kasvaa, sitä vetelämmältä ja väsyneemmältä olo tuntuu. Kumpa pienokainen saapuisi jo perheeseemme! ♥