Suosikit | Ihonhoitotuotteet

Tykkään itse lukea tuotearvosteluja kosmettiikkatuotteista. Toisen henkilön käyttökokemus puree monin verroin paremmin, kuin pakkauksen mainosseloste. Joskus aina kaipaa vaihtelua ja vinkit on tervetulleita! :) Ajattelinkin esitellä muutamia päivittäisessä käytössä olevia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita, joita ilman en varmaan enää pärjäisi.

Oriflame | Optimals Oxygen Boost & Optimals Seeing is Believing

Aloitetaan vaikka luonnollisesti kasvoista ja niiden päivittäisestä hoidosta. Aloin muistaakseni 8-luokan tienoilla käyttää säännöllisesti kasvotuotteita (putsaria, kasvovettä, kosteusvoidetta). Joka päivä niitä ei varmasti tullut silloin käytettyä, mutta tutustuminen valikoiman kirjoon alkoi jo silloin. Onneksi vältyin teininä pahimmalta aknelta ja varsinaisia finniaineita ei tarvinut kauan käyttää :D

Normaalin ihotyypin ansiosta eri tuotteiden testailu on ollu helppoa, sillä normaali/sekaiholle löytyy aina tuotteita. Pahana tapana mulla on käydä iltaisin kuumassa suihkussa ja hetken suihkuttelun jälkeen naama tuntuu joskus hiukkasen kiristävältä. Samoin talvella iho tarvii lisää kosteutta.Onneksi oon löytäny täydellisen tuotesarjan kasvojen kosteutukseen!

Oon toiminu Oriflame-edustajana reilun vuoden ja viime kaväänä mulle tuli tilauksen mukana näytepakkaus uudesta Optimals Oxygen Boost-sarjasta. Tää sarja oli kyllä rakkautta ensi koetuksella! Pistin heti tilaukseen päivä- ja yövoiteen oikeessa koossa. Keväällä mulla oli jopa tapana lenkin jälkeen pestä naama ainoastaan, että saisin levittää tätä nassuun! :D Koostumukseltaan tämä on juuriki täydellistä! Ei lainkaan paksua ja tahmeaa vaan todella raikasta. Tuoksultaankin miellyttävää. Levittyy hyvin ja pienikin määrä riittää. Kuivuu myös todella nopeesti ja hetken päästä iho on täysin mattapintainen ja terveen näköinen. Päivä- ja yövoidetta täydentää vielä saman sarjan silmänympärysvoide. Pidän todella ♥

Tiesitkö että...

Yövoide kattaa 80% päivittäisestä ihonhoidosta. Se onkin tärkein ihonhoitotuote. Yön aikana iho lepää ja "palautuu" päivän rasituksista ja yövoide tukee tätä prosessia.

Psst... Jos kiinnostuit, Optimals sarjaa on tarjolla myös rasvoittuvalle ja kuivalle iholle. Myös pigmenttieroista kärsivälle ja ikääntyneelle iholle löytyy omat putelinsa :)

Yves Rocher | Hyrda     Oriflame | Pure Nature - Aloe Vera

Huulirasvan suurkuluttajana oon todellakin testannu monia monia rasvoja! Kaksi on kuitenkin noussu mun suosikeiksi. Ihana Yves Rocherin Hydra-huulirasva. Koostumukseltaan ihanan paksua ja säilyy huulilla kauan. Toinen hyväksi havaittu huulivoide on Oriflamen Pure Naturals Aloe Vera. Tämä puolestaan kevyempää ja hyvin levittyvää. Imeytyy nopeasti, eikä jätä huulia tahmeiksi. Kauhukseni huomasin, että kumpaakaan näitä ei ainakaan netistä enää löytynyt! Jaiks! Pitänee kokeilla paljon mainostettuja Hurraw!-huulivoiteita, sillä suurena sensaationa mainostetut Baby Lipsit oli ainakin itselleni karvas pettymys.

Oon kokemuksen kautta huomannu, että huulirasvakin menettää tehoaan, jos samaa käyttää kauan putkeen. Viikon verran voi korkeintaan käyttää samaa tuotetta, mutta sitten huulet jotenkin "turtuu" eikä voiteella tunnu enää olevan tehoa. Olenkohan ainut? :D Ratkaisu on kaivaa toinen tuote esille ja käyttää sitä. Vuorottelenkin yleensä näitä kahta ja yöpöydältä löytyy lisäksi vielä vaseliinipurkki ja laukkujen pohjalta pari muuta rasvaa.

Psst... Jos kaipaat extravolyymiä huulillesi ilman piikkejä, koita mun ja siskon hyväksi havaittua neuvoa: Levitä reilu kerros Vitalista huulille ennen nukkumaanmenoa. Aamulla ankkaefekti on taattu ja kaikki tämä ilman myrkky-botoxia!! :D (Tämä siis tehoaa ainakin mulla ja siskolla, lieneekö sitten joku sukujuttu... Mutta kokeilemalla ei menetä mitään.)

Oriflame | Feminelle Special Care

Jatketaan yllättäjällä... Nimittäin Oriflamen Feminelle intiimipesuaineella. Tämän haluan vinkata siitä syystä, että tämän monikäyttöisempää ainetta tuskin kylppäreistä löytyy! Feminelle-sarjaan kuuluu monia intiimihygieniatuotteita, mutta tämä deodoroiva geeli on ehdoton suosikkini. Tämä lyö laudalta apteekin vastaavat valmisteet 5 - 0 ainakin hinnassa (norm. 9€, mutta hyvin usein tarjouksessa) ja riittoisuuskin on omaa luokkaansa. Kukapa arvaisi, että intiimisaippua on nimellisen tarkoituksensa lisäksi täydellinen myös kasvojen pesuun? Hellävaraisuutensa takia myös erinomainen tuote sheivatuille kainaloille. Ja peseepä tällä vaikka pienen 2v. kylpijänkin ;) Tätä raikkaan tuoksuista monitoimituotetta ilman en enää pärjäisi ♥

Garnier Fructis | DENSIFY shamppoo & GOODBYE DAMAGE hoitoaine

Kun muutettiin, oli haettava kaupasta pikaisesti uudet hiustuotteet. Hetken mielijohteesta päätin testata Garnierin Densify shamppoota, jonka luvataan pöyhentävän hiuksia huomattavasti. Valitettavasti tää oli mulle hiukan vikaostos, sillä mulla ei ole ikinä ollut ongelmaa hiusten tuuheuden kanssa. Päinvastoin oon usein leikkauttanu niitä ohuemmaksi. Mainoksen uhrina vaan oli pakko testata millainen leijonan harja mulle tulisi ;)

Oon aina tykänny kovasti Garnierin hiustuotteiden raikkaasta tuoksusta ja niissä on markettituotteeksi hyvä hinta-laatusuhde. Goodbye Damage on kuitenkin tuote, joka on ollu mun hiusten pelastus! Se kyllä oikeasti lunstaa lupauksensa ja hiukset tuntuu ja näyttää paljon parempilaatuisilta. Densifyn loputtua ajattelin mennä ostamaan Goodbye Damagen shamppoonkin.

Kerron teille salaisuuden: Raskaushormonien turvin oon onnistunu pidentämään hiustenpesuvälin yhteen viikkoon!! Mulla onkin perjantaisin aina hiustenpesupäivä ;) Saas nähdä raskauden loputtua ja hormonitason normalisoiduttua joudunko taas alkaa pesemään hiuksia joka toinen päivä... Pehmeiden hiusten salaisuuden voit lukea täältä.

Muutama "tätä ilman en enää eläisi" mulla löytyy vielä meikkien maailmasta, mutta niihin palataan myöhemmin! Adios! :) 

Jakakaa ihmeessä kokemuksia kyseisistä tuotteista tai jostain ihan muista!

Tuunistettava tyyli

Oltiin vajaa viikko sitten IdeaParkissa ystävän, siskon ja hänen poikaystävänsä voimalla lunastamassa siskon joululahja-lupausta viedä mut shoppailemaan ja valkkaamaan jotain mieleistä. Oli mukava viettää tyttöaikaa viimesiä kertoja ennen synnytystä. Tosin shoppailu ei lainkaan napannu, sillä rahaa mulla ei ollut lainkaan mukana (olihan tää päivä tarkotus vetää siskon piikkiin) ja mitään vaatetta ei pystynyt sovittaa. Kahden viikon päästä maha olisi poissa, joten raskausvaatteita oli turha katsella. "Normaalivaatteita" olis ollu vaan masentavaa kiikuttaa sovituskoppiin huomatakseen, ettei ne edes mahdu ison mahan kanssa :D Tälläinen shoppailu-elämys tekisi kyllä itse kullekkin varmasti hyvää joskus. Silmät nimittäin avautuu ihan uudella tavalla.

Gina Tricotin koruosastolla mua rupesi huvittamaan, kun Miljan kanssa käytiin seuraava keskustelu: Minä: "Voi katso, näistä korviksista tulee aivan eräs henkilö mieleen. Juur sellaset, mikkä sillä vois olla!"

Milja: "Niin muuten tuleekin. Ihan sen tyyliset"

Katseeni osui yllä oleviin korviksiin ja mutisin mielessäni "Ompas ihanat korvikset"

Milja jatkaa: "No noi on taas ihan sun tyyliset korvikset."

Ei tarvinut paljon miettiä, mitä sisko saisi mulle kustantaa ravintelin lisäksi ;) 

Tiedätte varmasti kyseisen "ahaa elämyksen", kun jonkin tietyn vaatteen, hiustyylin tai vaikka sisustus-jutun yhdistää johonkin tiettyyn henkilöön. Tää on ihan sen tyylinen. Oman tyylin luominen ja vakiinnuttaminen ei aina välttämättä ole helppoa ja aika ajoin sitä etsii omaa suuntaansa. Ja välillä päivittäminen onkin paikallaan, sillä itse näyttäisin varmasti aika koomiselta, jos pukeutuisin edelleen 7-luokan tavoin napapaitaan, ökyleveisiin ja kireisiin farkkuihin ja skeittikenkiin :D Tietysti myös tyyli kehittyy ja muuttuu luonnostaan iän ja elämäntilanteiden myötä. Sen "oman jutun" kuitenkin usein tunnistaa, se yksinkertaisesti miellyttää silmään ja iskee kuvailemattomalla tavallaan. En mäkään saanu näitä korviksia koko aikana mielestäni, ennen kuin kävin ne mukaani hakemassa. ;) Tyyli on mielestäni onnistunut, kun se imartelee kantajaansa ja juurikin tuollainen "tunnistaminen" kielii onnistuneesta tyylistä. Ainakin persoonallisesta. Jokaisen ei tarvi päivittää ulkoasuaan voimassa olevien trendien mukana. 

Oon aina tykänny boheemista tyylistä ja oon ihan otettu, jos mut yhdistetään pitämääni tyyliin :) Vuosia sitten oon ehkä "pihtaillu" ja ollu ujompi pukeutumaan niinkun haluan ja mistä pidän. On pitänyt kulkea massan mukana. Kaupoissa kuitenkin oon katsellu ja ihaillu jotakin mielestäni ihania juttuja, mutta jostain kumman syystä en oo tehny elettäkään, että itse oikeasti näyttäisin ja edustaisin sitä tyyliä. Odotin jotain hetkeä, jolloin alan pukeutua ja sisustaa tietyllä tyylillä ja sitä ennen pelkäsin mainita mieltymyksistäni, ettei kukaan vaan "varastais" ideoitani ja sitten vaikuttaisin matkijalta. Tärkein asia kuitenkin oli unohtunut: Ylpeys kantaa tyyliään.

Muutama vuosi sitten kuitenkin tapahtui käänne, sillä aloin rohkeasti käyttää juuri niitä vaatteita, kun ite haluan ja hehkuttaa juuri sellaista sisustusta, kuin ite haluan. Tehdä selväksi, mistä pidän. Tuntui mahtavalta, kun joku yhdisti mut johonkin mun mielestä ihanaan juttuun! :) Olin aivan täpinöissäni, kun "hippityyli" tuli viime kesänä ihanine kuoseineen muotiin ja kaupat pursuilivat mitä ihanempia vaatteita!! Ja silloin musta tuntu tyhmältä käyttää sellasta, koska se ei ollu "se mun juttu" kun sitä oli kaikilla :D Hassua, eikö?

Mielestäni tyylikäs ihminen edustaa rohkeasti ja uniikisti omaa mieltymystään. Hän tekee muillekkin selväksi mistä pitää, ilman että pelkää oman tyylinsä katoavan jonkun "matkittua" sitä. Trendikäs ihminen osaa vielä yhdistellä nerokkaasti omaan tyyliinsä kulloinkin muodissa olevia yksityiskohtia.

Hän ei vain ihaile jotakin. Hän toteuttaa sitä.

Viimeisiä viedään

Niinkuin jo aikasemmin kerroin, meidän perheessä eletään jännittäviä aikoja. Uuden perheenjäsenen laskettu aika on 5.3. ja tänään rv38+6. Vauva voi siis hätyyttää meidät synnytyslaitokselle hetkellä millä hyvänsä. Olisin tämän tiellä olevan eturepun kanssa jo niin kypsä lähtemään jakautumaan! :D

Raskaustouhu ei ole miteenkään uutta, sillä esikoisen syntymästä on 2v 3kk aikaa ja kaikki loppuraskauden tukaluudet vielä "tuoreena" muistissa. Viime yönä oli jo hiukan erilainen olotila verrattuna muihin öihin ja ajattelin masukuvien jakamisen olevan kohdillaan, kun vielä yhtenä palasena ollaan.

Raskaus on sujunut taas kadehdittavan helposti, sillä oon koko aikana oksentanu kerran ja suurimmilta hormonimyrskyiltäkin on vältytty (tai läheiset on välttyny). Alhaisen hemoglobiinin takia alkuraskaudessa olin kylläkin aikas väsynyt ja voimaton ja leikkipuistoon lähtö loppukesän helteiden keskellä oli päivän suuri saavutus :D Huonoa omatuntoa potien olen turvautunut varmaan turhankin usein Muumilaakson Tarinoiden voimaan.

Väsymyksen täyteisestä alusta selvittyä edessä oli isohkoja muutoksia. Häät ja muutto Tampereelle 300km:n päästä. Taas oli uusi ympäristö ja totuttautuminen. Asiaa ei pahemmin helpottanut se, että uusi asuntomme on kerrostalon kolmannessa kerroksessa, eikä talossa ole hissiä. Mahan kasvaessa rappuset käy täydestä jumpasta!! Esikoinenkaan ei aina suostu suosiolla itse kapuamaan portaita ylös, joten monesti oon varmaan näyttäny kulkukauppiaalta laukku, poika ja kauppakassit käsissä portaita taapertaessani :D

 Pieni mies ja uudet kuviot on saanu melkein jopa unohtamaan olevani raskaana. Supistukset ja pienet potkut on kyllä rv17 asti muistutelleet, että kannan pientä salamatkustajaa kaiken aikaa mukanani. Nykyään kyllä masu on jo niin iso, ettei sitä enää niin vain unohda. Pyykkäsin pienet vauvanvaatteet jo kuukausi sitten, jotta saisi vähän jotain konkreettista. Hoitopöytä ja kehtokin on tuotu meidän makkariin, joten perheenlisäys tuntuu jo ihan todelta.

Kuitenkin, mitä lähemmäksi laskettua aikaa tullaa, sitä hitaammin aika matelee. Mitä pulleemmaksi kasvaa, sitä vetelämmältä ja väsyneemmältä olo tuntuu. Kumpa pienokainen saapuisi jo perheeseemme! ♥

Ajatuksia bloggaamisesta

Oon viime aikoina täyttäny tyhjiä hetkiäni selailemalla eri blogeja. Niistä päädyin muistelemaan omaa blogin alottamistani 2010, kun pohdin pääni puhki Osaanko kirjottaa tarpeeksi mielenkiintosesti? Onko mun kuvat tarpeeksi hyvälaatusia? Oonko tarpeeksi kiinnostava bloggaajana? Kehtaanko ylipäänsä kirjoittaa mitään ajatuksiani julkisesti?

Pohdin ja pohdin. Päätin perustaa blogin. Tykkään kirjoittaa ja mulle se onkin tapa purkaa ajatuksiani. Tykkään myös valokuvauksesta. Mietin kuitenkin, onko mun elämäni tarpeeksi kiinnostavaa ja jaksanko jakaa asioitani säännöllisesti. Mulla oli joku ihme käsitys siitä, mitä bloggaajan tulee olla. Ja se ei ainakaan ole tavallinen ihminen. Nyt kuitenkin kun uusia blogeja nousee pystyyn kun sieniä sateella, oon ruvennu ajattelemaan hieman toisella tavalla. Vähän aikaa sitten bongasin uuden blogin, jonka ihanan Tanian hyvä kirjoitus kirjoitus bloggajien kiiltokuvamaisesta elämästä kiteyttää hyvin mun "alkoaikojen" ajatukset. Naurattaakin nyt ajatus "hyvän bloggaajan kriteereistäni", sillä huomaan, että kirjoittajan aktiivisuus, ihana ja positiivinen persoona, erottuvuus, sisällön koukuttavuus ja hauska, inspiroiva ote ovat paljon mieluisempia luettavia kuin illuusio täydellisestä elämästä. Bloggaajakin on kuitenkin tavallinen ihminen. Ja hyvä bloggaaja osaa tuoda sen näkyville.

Kuitenkin olen aina nauttinu blogiini kirjoittaessani. Oon myös tietynlaisessa elämän risteyskohdassa, sillä toinen lapsi syntyy minä päivänä tahansa ja kk päässä häämöttää muutto uudelle paikkakunnalle. Hetken aikaa oon kaivannu jotakin harrastusta ja pysyvää tekemistä. Kaksi lasta varmasti pitää tarpeeksi kiireisenä :D Kaipaan kuitenkin myös jotain omaa kotiäitiyden vastapainoksi. Viime aikoina blogeja lukiessani, oon saanu niistä valtavasti inspiraatiota ja monesti mietinki (ideoita ku vilistää päässä jatkuvasti) että olis kiva jakaa niitä ja toimia hyvässä tapauksessa myöskin inspiraationlähteenä muille. :) 

 Tästä jatketaan, moi moi! :)

Varoitus!!

Pitkä sessio tuli päätökseensä ja blogin ulkokuori pistettyä uuteen uskoon! Pienenä varoituksen sanana kuitenkin, että tästä alaspäin lukeminen on jokaisen omalla vastuulla, sillä bloggeri on taatusti heitelly kuvat ja tekstit miten sattuu, kun säädin leveyksiä uudestaan. Joka tapauksessa en itse uskalla edes "menneeseen katsoa" ettei ala ärsyttää liikaa :D Ja onhan tämä blogi nimensä mukaisesti "tarina" musta, joten tuntuis hölmöltä lähteä vanhoja tekstejä uusien asetusten takia poistelemaankaan, joten katsokoon ken uskaltaa!

 Hyvää yötä! :)