Jalanmuotoiset sukat

Hurahdin toukokuussa paljasjalkakenkiin ja sen koommin en ole muita käyttänytkään. Nykyään kaupassa mua sattuu jo varpaisiin kun näen kapeakärkisiä kenkiä. Tämä touhu on jo eskaloitunut siihen, että jopa tavallinen pyöreä kavennus sukassa on alkanut kismittää. Niimpä päätin tehdä prototyypin jalan mallisesta villasukasta. 

           

Jaoin tämän kuvan erääseen pj-ryhmään Facebookissa. Ja koska niin moni halusi reseptin näihin sukkiin, niin tässä se tulee:

Neulo varsi, kantapää ja kavennukset kantapään jälkeen niinkuin parhaaksi näet. Varren ja kantapään tulee olla tarpeeksi tiukat, jotta kantapää pysyy paikallaan. 

 

Ota paperi ja astu sen päälle. Piirrä jalka paperille. Mitä enemmän painoa jalalla on (seisot jalan päällä, ei kyykyssä kevyesti) sen enemmän tietysti varpaatkin leviää = tarpeeksi tilaa ja realistinen tila varpaille toimia. Piirrosta käytetään apuna levennyksiä ja kavennuksia tehdessä 

HUOM! Jalkoja on niin montaa kuin on ihmistäkin, joten ohjetta pitää soveltaa. Tarvii muistaa myös, että jalka on kolmiulotteinen ja esim korkea jalkapöytä tarvitsee enemmän tilaa. 

Näiden sukkien pointti siis on olla jalan muotoiset. Kun jalka levenee, silmukoita lisätään (alemmassa kuvassa punaiset merkit). Kun jalka kapenee, kavennetaan (vihreät merkit). Ja tässä saa varautua tiheään sovitteluun ja purkamiseen ja uudelleen yrittämiseen. Työtä helpottaa silmukkamerkit ja muistiinpanot (esim. 7krs, lisäys, 7krs, lisäys, 20krs...)

 

Itse teen lisäykset ja kavennukset aina jättäen reunaan (sisä- tai ulkosyrjä) kaksi silmukkaa. 

 

Jos jalka on todella laatikkomainen (roman) ja varpaat yhtä pitkiä, päättelisin silmukat jo muutaman kavennuksen jälkeen ja ompelisin päästä litteäksi. Omissani päättelin silmukat vetämällä normaalisti langan läpi kun silmukoita oli muutama jäljelllä.

 

 

Mun omat sukat:

Lanka: Novitan Tuomas 

Puikot: 3mm bambupuikot

Varsi: Luo 12 silmukkaa joka puikolle. Resori on 2o, 1 helmineule eli kerrokset 1,3,5: 2o,1n. kerrokset 2,4 kaikki oikein. Halusin nilkkamallin sukat, joten 5krs piisasi mulle.

Neulo 2krs kaikki oikein.

Kantalappu on vahvennettu eli oikealla nostetaan joka toinen s neulomatta puikolle ja nurjalla neulotaan kaikki. Kantakavennusten jälkeen puikolle jää 8 s.

Pomi kantalapun reunasta 14s  kummaltakin puolen. Kavenna kunnes silmukoita taas 12 joka puikolla.

Aloin neuloa ja välillä paperille piirretyn jalan päälle mallaillen. Kerrosten laskennan muistiinpanoihin aloin kantalapun reunasta. 1. & 4. puikon raja kulkee jalan alla.

-16krs 

-lisäys; Neulo 1. puikon 2s oikein. Tee lisäys. neulo loput s oikein. Neulo 2. & 3. puikko tavallisesti. Neulo 4. puikko oikein, kunnes lopussa on jäljellä kolme silmukkaa. Tee lisäys. neulo 2 o. 

-7krs 

- lisäys

-13krs

-kavennus; Neulo 1. puikon 2s oikein. Neulo 2 oikein yhteen. Neulo loput silmukat. Neulo 2. & 3. puikko. Neulo 4. puikko oikein, kunnes jäljellä neljä silmukkaa. Tee ylivetokavennus. Neulo loput silmukat.

-1 krs

-kavennus

-1krs

-kavennus

-1krs

-kavennus

-1krs

-kavennus

-1krs

-kavennus

-1krs

-kavennus

-1krs

-siirrä silmukoita 1. puikolle 2. puikolta ja 4. puikolle 3. puikolta, jotta silmukoita suurin piirtein sama määrä joka puikolla

-kavennus molemmissa reunoissa; Neulo 1. & 3. samalla logiikalla. ja 2 & 4 samalla tavalla. 

-1krs

-kavennus molemmissa reunoissa

-1krs

-kavennus molemmissa reunoissa

-1krs

-Päättele silmukat vetämällä lanka kaikkien silmukoiden läpi ja päättele lanka.

Tee toinen sukka, mutta muista tehdä se peilikuvana. Eikä niinkuin minä kerran väsyneenä kaksi oikean käden tumppua :D 

 

Kivoja neulontoja ja muistakaahan käyttää maalaisjärkeä ja sovitella tiheään!

Huomenta mihara story!

Avasin läppärin kannen ja päätin hetken mielijohteesta, että kirjoitanpa blogiin. Viime kerrasta on kulunut aikaa ja  tämä bloginviritys on jäänyt ihan unholaan. 

Paljon on tapahtunut viime kerrasta. Olin töissä toista vuotta ääs-ryhmän leivissä muutamassa eri toimipisteessä. Vuorotyöt vaati kuitenkin veronsa ja pienille miehilleni (jotka muuten eivät ole enää niin pieniäkään) jäi liian vähän aikaa. Myös yli 40km työmatka päätyöpaikkaan söi osansa vielä vähäisistä tunneista päivässä. Kesäkuun vietin lomaa työttömän nimikkeellä. Heinäkuun alkupäivillä starttasi työt uudessa paikassa. Työmatka jäi kymmenesosaan ja työ tuntui lepokodilta ilman Salen "kiireentunnetta". Koeajan lähennellessä loppua minut kutsuttiin pomon huoneeseen kuulemaan irtisanomisestani. Ei meitä tarvittukaan niin montaa... Muutama sairaslomastelu esim. viisaudenhampaan leikkuun jälkeen varmaan painoi vaakakupissa sen verran, että irtisamonisarpajaisissa onni suosi allekirjoittanutta.

Nyt olen kotona. Ja pitkään aikaan nautin kotihommista. Tiskipöydän siivous tuo nautintoa ja kahvikuppi ja käsityöt on päivän sisältöä. Lassi käy jo esikoulua ja Niilokin on saanut kavereita tarhassa, joten äiti alkaa olla poikasilleen jo vähän tarpeeton. Ainakin seuralaisena. 

Olen vähän pohdiskellut tulevaisuuttani. Mulla on koulutus sisustusartesaaniksi ja merkonomiksi. Mutta.... Kaupanalan hommat ei ainakaan enää kiinnosta. On sitä nähty jo tarpeeksi. Ja pääsyy siihen on se, että työajat on suoraa sieltä, minne päivä ei paista. Ainakin perheellisen näkökulmasta. Villekin on vuorotöissä ja kahden vuorotyön yhteensovittaminen toisi vaan liikaa päänvaivaa, eikä myyjänpalkka korvaa sitten sen stressin määrää ja perheen yhteisen ajan menettämistä. Onneksi saan nyt auvoisten asniosidonnaisten turvin miettiä tulevaisuuttani ilman sen suurempia kiireitä. 

Monena päivänä olen jo istunut youtuben ääressä opiskellen perustusvaihtoehtoja ja leca-harkkojen asennusopetusmainosvideoita sun muita :D Mun 5-luokan loppuelämän päätös oli, että musta tulee arkkitehti. Lukioonkin menin se kortti silmällä pitäen. Kunnes sitten tajusin, ettei arkkitehdin homma ole ihan sitä, mitä vitosluokalla päässäni kuvittelin. Se sitten jäi... Joitain vuosia sitten se haave on taas herännyt eloon. Pitkään aikaan en uskaltanut edes sanoa sitä ääneen. Mutta nyt oon siitä kiinnostuneempi kun pitkään aikaan. Kauhea hinku vaan päästä oppimaan kaikki rakennusten suunnittelusta, historiasta, rakennuksiin liittyvästä fysiikasta, oppia piirtämään kunnolla perspektiivikuvia ja pyrkiä keksimään kestävää vihreää rakentamista. Saas nähdä...

Moni tuttu kyselee kuulumisiani ja ei, en oo yhtään pahoillani potkuistani. Elämä irtisamise jälkeen on ollut energisempää ja oonellisempaa. Ja ehkä tää nyt on merkki siitä, että aika tehdä jotain muuta, kun nyhjätä kaupassa hommissa, kun mieli halajaa tehdä jotain muuta.

Rompetossut

Yleisön suuresta pyynnöstä teen nyt opastuksen näihin ihastusta herättäneissin rompetossuihin :) Malli on ihan oman pään tuotosta. Toivotaan, että saan ohjeen tarpeeksi selkeästi rustattua, jotta siitä olisi jollekkin ehkä iloakin ;)

Etymologiaa: Rompe siis on meidän kaveripiirin nimitys esim. ystävännauhoista ja muista vastaavista "käsiromppeista". Myös kuosi voi olla rompe. Esim. azteekkikuviosta yms voidaan sanoa: "kiva rompekangas" tai "aika rompe!". Myös esim. boheemi vaate voi olla "ihana rompepaita."

Langasta sen verran, että kuvan tossujen langan merkistä ei ole tietoa. Ostin kirpputorilta kaksi isoa kerää tuota lankaa ja paksuudeltaan se on hitusen vielä kaksinkertaista Novitan Seitsemää Veljestä paksumpaa. Olen muutamat sukat tehnyt vastaavalla mallilla 7-veikalla, mutta niistä tulee sitten sukkamaisemmat, ohuemmat. Eli jos tavoittelet "tossumaisuutta", suosittelen käyttämään esim. juuri kaksinkertaista 7-veikkaa ja lisäämään ohjeeseen muutaman silmukan lisää. Oma kengänkokoni on 38-39. Tossut saa tekovaiheessa olla tiukahkot, sillä käyttössä kyllä venyvät. Nilkkamalli on muutenkin syytä olla tarpeeksi tiukka, niin ei tipahda jalasta :) Tein muistaakseni nämä 4,5mm puikoilla.

OHJE SUKKAOSUUTEEN:

Luo sukan varteen 40s ja jaa se sukkapuikoille. Neulo suljettuna neuleena sileää 8krs. (4,5cm). 

Seuraavaksi tehdään "kantalappu". Ota ensimmäiselle puikolle 12 silmukkaa. Lisää puikon alkuun ja loppuun yksi silmukka ensimmäisellä (oikea) kerroksella -> 14s (9cm). Neulo sileää 26krs. (12cm). Kavenna viimeisellä (nurja) kerroksella molemmista päistä 1 silmukka. Jätä silmukat puikolle.

Jaa toisen, kolmannen ja neljännen puikon silmukat tasan kahdelle puikolle. -> 14s/puikko. Jatka neulomista toisen puikon alusta neuloen molemmat puikot. 

Poimi "kantalapun" sivuista 15s ja jaa kärjen silmukat tasan kahdelle puikolle. ->21s/puikko.

Neulo 9 krs.(5cm) suljettuna neuleena sileää. Alkaa kavennus.

Neulo kantapäässä puikon kaksi viimeistä, seuraavan kaksi ensimmäistä yhteen. Kavenna myös kärjessä neuloen ensin kaksi viimeistä, seuraavan puikon kaksi ensimmäistä yhteen. Tossu kavenee kuvan tavoin. Toista kavennusta joka toisella kerroksella. Kavennusten väliin neulotaan kerros sileää. Jatka kavennusta 13krs. kunnes silmukoita on 42 tai kun tossun "pohja" on tarpeeksi pitkä. 

Jos teet ohuemmasta langasta, päätele työ ja ompele yhteen. Kuvan tossujen lanka oli niin paksua, joten aloitin kantapäästä etupäähän edeten noukkien neulalla ja langalla aina yhden silmukan oikealta puolelta, seuraavan vasemmalta puolelta jne. päähän asti päättelemisen sjasta. (Muuten olisi tullut aika paksu sauma. 7-veikan vastaavat sukat olen kyllä päätellyt&ommelut normaalisti)

OHJE ROMPPEESEEN:

Rompenauha punotaan nilkkaan erikseen. Leveämpi osuus (ystävännauha) on hankalampi selostaa kirjoittamalla, joten linkitän youtuben ihmeellisestä maailmasta ohjeen tämän tekoon. Jos et ole ennen tehnyt ystävännauhaa, perusohjeet (linkki) voi olla hyvä tsekata ensin ;) Huomaa jättää alkuun ja loppuun tarpeeksi ylimääräistä lankaa, jotta se menee kahdesti nilkan ympäri!!

Sitten makrametyylillä (linkki) päättelin ton romppeen reunimmaisilla langoilla muutaman solmullisen. Sen jälkeen letitin kalanruotoletillä langat ja solmu päihin.

Lopuksi pistelin neulalla romppeen paksusta kohdastaan kiinni sukkaosaan. Sitten vain päät kietaistaan ympäri ja solmulle ja voilá!

PS. Suosittelen soveltamaan näitä ohjeita. Mallitilkku voisi olla hyvä tehdä, sillä tämä lanka oli erittäin paksua ja silmukkamäärät sen mukaisia!Toivottavasti tästä sekavasta ohjeesta joku edes sai pientä osviittaa. :) Kysymyksiä saa esittää, jos on epäselvyyttä. 

Kutomisiin!

Voi me pinnalliset suomalaiset...

Puran hiukan sanalliseen muotoon päässäni vellovaa kiukkua ja turhautuneisuuttani, osaksi myös avuttomuuttani. Osa minussa aina on kuiskuttamassa korvaan "älä provosoidu" mutta nyt on kyllä pakko! Ollaan Villen kanssa vähän ajan sisään katsottu pari silmiä avaavaa elokuvaa: Lord of War & Veritimantti. Tietysti niihin on elokuva sensuuri iskenyt, eikä maailman kaikkia sairauksia valkokankaalle heitetä. Kuitenkin nämä herätti ristiriitaisia tunteita. 

Toisaalta olen kiitollinen. Olen kiitollinen, että olen syntynyt Suomeen. Se on OIKEASTI LOTTOVOITTO! Mulla on ihana ja terve perhe. Kukaan ei tule ryöstämään poikiani ja tee heistä heroiinilla pumpattuja lapsisotilaita. Meillä on katto pään päällä, vettä tulee hanasta, ruokaa on pöydässä ja sitten kehtaan vielä harmitella, kun kotiäidin "palkallani" ei ostella joka päivä tuoreita mansikoita sun muita herkkuja. Pääsen lääkäriin ihan olemattomista syistä. Sain lähetteenkin fysioterapiaan, kun pikkusen huimaa, kun niskat on niin jumissa. Mulla on sosiaaliturva ja sananvapaus. Mua ei ammuta, jos en alistu kannattamaan jonkun diktaattorin mielipiteitä. Ja niin ei ole kaikilla.

Toisaalta olen myöskin raivoissani. Raivoissani meidän suomalaisten (varsinkin naisten) turhamaisuudesta. Selailin paria blogia, niinkun illalla ennen nukkumaan menoa usein teen. Äsken Veritimantit nähtyäni selasin muutamaan ja mietin, että "tän on pakko olla vitsi.." En voi käsittää, mikä meitä naisia vaivaa tuon ostoskapitalismimaterialismitavaratavara-huuhaan kanssa! Sorrun itsekkin siihen usein. Kaappini on täynnä vaatteita, silti haaveilen uusista kuteista ja meikeistä, vaikken todellakaan niitä tarvisi. Ja väitän, että 90% mun ikäsistä naisista ei myöskään TARVISI yhtään mitään lisää. 

Ja silti olen ihan avuton. Tänään päivällä ovikello soi ja oven takaa paljastui Pelastakaa Lapset RY:n työntekijä keräämässä lahjoituksia. Miettikää, maailmassa on tuhansia tuhansia lapsisotilaita. Muualla maailmassa naisen osa on ihan arvoton. Ei koulutusta, ei mitään ihmisarvoa. Heille on ihan arkipäivää, että naisia raiskataan ja tapetaan. Ja samaan aikaan täällä me keräillään merkkilaukkukokoelmaamme. Eikä ne laukut ja kengät ja tilpehöörit tee meistä edes yhtään sen hienompia tai parempia. Päin vastoin. Siinä materialismihuumassa me vain ummistetaan silmämme kaikelta TÄRKEÄLTÄ. Siltä, mikä on meidän mielestä hirvittävää, mikä kumminkin on joidenkin elämää. Se tekee meistä välinpitämättömiä, huonoja.

Ja tällä palopuheella ei ole mitään henkilökohtaista ketään kohtaan. Tämä oli mun oma keino purkaa ajatuksia ja tulikin tajunnan virtana, joten teksti voi olla vähän epäjohdonmukasta :D Mutta JOKAISEN on välillä vähän hyvä mietiskellä omaa asennettaan ja kulutustaan. Ollaan hei onnellisia siitä mitä meillä on, eikä sokeuduta haaliessamme aina vain lisää! :)

Ps. Onhan se juu tosi hienoa, että me sentää tarjotaan köyhälle lapselle työpaikka ostamalla esim. riistoiPhone!!

Kesätuunausta

Silmäilin tässä taannoin kirpparille menossa olevaa vaatepinoa ja kiinnitin huomiota pariin kesäiseen vaatekappaleeseen. Monelle näkyy kesän suosikkeihin kuuluvan kukkakuosi ja vaalea kulutettu farkku. Itsellenikin nämä kuuluu kesään ja mikäs sen parempaa, kuin yhdistää ne! 

Hame oli turhan lyhyt tuollaisenaan ja shotsit taas hiukan ahdistavat vyötäröltä. Mun tän kesäinen mission impossible olis löytää korkeavyötäröiset farkkusortsit (monien vaatekauppojen sovituskopissa huitelemisesta huolimatta, ei sitä omaa mallia vaan ole tullut vastaan) sopivasti kulutettuina ja rekaleisilla, tarpeeksi (ei kummiskaan liian) pitkillä lahkeilla. Ei nämä ihan kokonaan paikkaa sitä tarvetta, mutta tuo seltään pientä lohdutusta :D

Aluksi leikkelin shorsteihin ja hameeseen salmiakkimallin. Vähän se kirpaisi leikellä noin ronskisti vaatteita palasiksi, mutta näin vision selkeänä päässä, enkä malttanut olla sitä toteuttamatta.

Seuraavaksi kaivettiin ompelukone kaapista ja kiinnitettiin palaset toisiinsa. Pyörittelin eri vaihtoehtoja päässä, mutta lopulta siksak tuntui parhaalta ratkaisulta. Suunnittelin piilottavani saumakohdan aquan värisellä pitsinauhalla, jota hamstrasin joskus Eurokankaasta, mutta lopputulos oli noin jotenkin selkeämpi. Ompelijaihmiset varmasti tietää sen tunteen, kun kangasta on tuhottoman monta kerrosta päällekkäin ja hampaat irvessä yrittää jurruttaa siitä yli joutumatta katkenneen neulan vaihtohommiin... Mun ilme olis varmasti ollu taas ikuistamisen arvoinen :D

 Valmista tuli hetkessä ja lopputulos on mielestäni rento ja kesäinen! 

Tuplasuklaamousse

Mä en todellakaan ole mikään leipuri. Ruokaakin teen vain sen mitä on tarvis ja uusia reseptejä tulee kokeiltua todella harvoin. Mun tekemä ruoka kyllä maistuu hyvälle, mutta aika rumaa mössöä se usein on :D Leivonnaisiin ja jälkkäreihin onkin sitten kivampi panostaa maun lisäksi myös ulkonäköön. Niihinkin mulla on hyvät ja vakiintuneet reseptit. Tänään päätin hypätä pois omalta mukavuusalueeltani ja toteuttaa blogin historian ensimmäisen ruokapostauksen! Paluu blogin äärelle siis herkullisissa merkeissä ;) 

Ville pyytää mua aika ajoin tekemään suklaamoussea ja nyt viime aikoina sitä onkin mussutettu useempaan otteeseen. Kiitokset iki-ihanalle imetysajalle, saan syödä mitä vain lihomatta ollenkaan!! Kun asuttiin Espanjassa Villen kanssa, meidän suurta herkkua oli suklaa"vanukas", joka kätki sisäänsä meheväksi pehmenneen keksin. Tämä resepti on oma muunnelmani keittokirjan ohjeesta ja koskaan se ei ole vielä pettänyt!

Tarvitset:

4 kpl    munia

6 dl      kermaa

130g    valkosuklaata

130g    maitosuklaata 

(taloussuklaalla hiukka tujumpaa)

mariekeksejä

1. Aloita pilkkomalla suklaa palasiin. Laita suklaat eri astioihin vesihauteeseen sulamaan. Mä tykkään käyttää Bandan levyjä ja suklaan määräkin on tullut levyn painon mukaan.

2. Erottele kolmen munan keltuaiset valkuaisista. Jätä neljäs muna erottelematta.

4. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksia tehosekottimella. Vatkaa myös kerma.

5. Lisää viimeinen muna keltuaisten joukkoon ja sekoita haarukalla tasaiseksi.

6. Kun suklaat on sulaneet, jaa keltuais-mössö kahtia molempiin suklaakulhoihin ja sekoita huolellisesti.

7. Jaa valkuaisvaahto + kermavaahto tasan kumpaankin suklaa-astiaan. Sekoita kummatkin tasaiseksi seokseksi.

8. Lusikoi toista moussea tarjoiluastiaan. Itse käytän tässä usein korkeita juomalaseja, mutta päätin ostaa tällä kertaa muovimukeja. Vauvan ristiäisissä kk sitten tein mousseja skumppalaseihin ja tuli aikas kivoja :)

9. Ripottele Marie-keksin murusia pinnalle.

10. Lisää seuraava kerros toista mousse.

11. Vuorottele mousseja ja laita kerrosten väliin keksejä. Itse laitan kokonaisen keksin heti kun vain astiaan mahtuu.

12. Ripottele halutessasi päälle nonparelleja ja laita jääkaappiin.

Syötäväksi nämä kelpaavat aikaisintaan muutaman tunnin päästä, kun keksi on ehtinyt pehmetä. Parhailta mousset maistuu muutaman päivän päästä, kun keksit on kunnolla pehmenneet ja koostumus kuohkeutunut entisestään!

Meidän pikku-Niilon ristiäisissä oli turkoosin teeman mukaisia mousseja.

Toivottavasti maistuu, mikäli päätät kokeilla! Erinomainen keino hemmotella miestä tai vaikka kavereita. Niin ja myös itseään ;)

Uusi Ralli Citikka

Tänään oli yllättävän kiire päivä. Lähdettiin päivällä hakemaan uutta autoa talouteen. En millään olis halunnut luopua rakkaasta Audi A4:stäni, mutta se tosiasia oli hyväksyttävä, että pikkuisen synnyttyä koko perhe ei enää mahdu pikkuautoon. Tähän asti tilanpuutteesta ei olla kärsitty, sillä roinaa on saanut myös takapenkille, mutta uuden lapsen turvakaukalo ja isommat rattaat vie jo sen verran tilaa, että matkatavaroille ei oikeen jäisi tilaa. Audista oli siis luovuttava.

Perjantaina Audi sitten meni menojaan ja tilalle oli hommattava uusi auto. (Hyvä ajankohta myydä ainut auto, kun laskettuun aikaan on enää 6 päivää aikaa :D). Niimpä sitten miehen kanssa selattiin Pirkanmaalta löytyviä farmariautoja nettiautosta ja molemmat pidettiin 2002 vm tummansinistä Citroen Xaraa parhaana vaihtoehtona. Autoa ei kummiskaan saatu heti käyttöön, sillä pirssi oli poistettu liikennekäytöstä. Tarvi siis odottaa maanantaihin katsastusasemien avautumista. Piiiitkä viikonloppu ja Villen määräämä synnytyskielto :D Lauantai-yönä taxin saaminenkin olis voinu olla vähän arkea haasteellisempaa taxien kyyditessä juoppoja. ;)

Onneksi viikonloppuna ei vielä tullut lähtöä ja tänään on taas oma auto valmiudessa. Oli oikein nostalgista ajella Citikalla pitkästä aikaa. Nimittäin ensimmäinen auto, jolla tuli ajeltua oli Xaran edeltäjä Zx. Rakas "Ralli Citikaksi" nimetty pirssi on kyllä jo autojen taivaassa, mutta Xaran ratissa muistoissa läsnä ♥